Viime viikolla olin flunssassa, se tuli yllättäen lievänä naamakipuna ja päikkäreiden jälkeen oli sitten full blown flunssatuska. Tuntui kuin joku olisi vetänyt pesarilla naamaan ja räkä pakkautui aivoon saakka. Kivut ja säryt oli äklöttävät, joten olin pois töistäkin kolme päivää. Ja sitä vähän katsottiin nenänvartta pitkin, koska "ei kukaan muu ole kipeänä koko ajan". Tällä viikolla sitten palauduin töihin hitusen nuhaisena, mutta ei ollut kuumetta tai kipuja. Ja sitten toki muut sairastui flunssaan tai kuka mihinkin. Hyvin meni viikko töissä, mitä nyt sitten perjantaina tunsin iltapäivällä, että kuume nousee. Viimeinen reilu tunti töissä oli kamalaa, en tiennyt pökerrynkö vai puklaanko. Mutta onneksi pääsi sitten kotiin, jossa kuume nousikin huisia tahtia ja pysyttelin peiton alla. Ja myöhemmin vielä meinasin puklata ja aivokipu oli valtava... Mutta lauantaina sitä sitten heräsin sellaisessa olossa, että hieman flunssakrapula, mutta kuume pysynyt poissa!
... Tykkään työsuhde-eduistani, joihin kuuluu mm. kaikki kulkutaudit <3
En ole siis keksinyt mitään bloggailtavaakaan, kun olen vaan tukka pystyssä ollut tai sitten puolikuntoisena töissä. Sen verran voin kertoa eläinjuttuja, että meillä asuu maailman söötein hamsteripesue!
Katsokaa tuon musta täplikkään nenäviirua <3
Suklaa täplikäs, musta, musta täplikäs,
samppanja, samppanja täplikäs ja suklaa.
Kaikki herkut yheskoos!
Kaikki herkut yheskoos!
Suklaa laikukas muutti jo uuteen kotiin, kun tutulle meni edellisestä pesueesta musta umbrous ja suklaa. Tosiaan ne edellisen pesueen dovet olikin suklaita, pienenä niiden silmät vaikutti punaisilta, mutta kasvaessaan ne muuttui turhan tummiksi. Campbelleilla nämä värit on tällä hetkellä hyvin epäpuhtaita ja susirumia, joten aika arvuuttelua välillä mitä ihmettä niistä kasvaa :D Nekin suklaat oli äitiänsä dovea paljon kylmemmän sävyisiä, vaikka doven kuuluisi olla kylmä tuhkanruskea ja suklaan lämmin sävy. Mutta pyrin siihen, että saisi väriskaalaa enemmän tänne itselle ja omaan käyttöön, sekä että luonne olisi poikasilla kaikilla herttainen ja sosiaalinen. Katsoo sitten myöhemmin, että jos saisi hyvätyyppisiä eläimiä niin sellaisia olisi mahdollisuus kasvattaa ja tyypin jälkeen tulee viimeisenä vasta värisävy. Nämä on omat prioriteettini, en tiedä muiden harrastajien tärkeysjärjestyksestä. Mutta tämä pesue oli kyllä aivan mahtava, kaikki poikaset hauskan värisiä ja olisin halunnut kaikki jättää kotiin!
Kohti auringonlaskua ja keikkoja.
Ja perjantaisen kuumeen jälkeen menin kuitenkin lauantaina illalla katsomaan muutamaa bändiä Cirkukseen. Oli suurin inspis nähdä For The Imperium, mutta samalla tuli nähtyä Lost Society ja Children of Bodom. Lost Society soitti ensin ja niillä oli hyvät saundit, mutta sitten kahdella muulla pissi miksaus aika törkyisesti. Olin pettynyt, koska For The Imperiumin laulaja on mahdottoman hyvä ja laulu ei meinannut kuulua! Mutta hymyilin, huiskin ja huusin koko keikan ajan silti. Lähti hyvin kurkkulimat irti, mutta onneksi sain istua keikkojen ajan, ettei nyt liikaa riehaantunut. Ja Bodomi soitti niin lujaa, että alkoi yskittämään, niin läks keuhkolimatkin liikkeelle...
Hauskaa oli keikoilla, vaikka miksaus pissi. Pitää nähdä vielä uudestaan For The Imperium omalla keikallaan. Olen niin nirso, että oikeasti pidän vaan kaikesta "pattonjohdannaisesta" ja FTI on harvoja bändejä, jotka natsaa täysin. Ja Children of Bodomin lavaesiintyminen ei ollut läheskään niin kiehtovaa kuin se, että fanit rellesti menemään ja yläkerrasta katsellessa näki hyvin ne huisit pitit ja meuhkaamiset :D Sanoinkin paikanpäällä, että vaikka hauskalta näyttää, niin lävistykset naamassa ei kannata tehdä muutamaa asiaa: pelata koripalloa, painia rugby-kasassa tai mennä pittiin. Yhdeltä kaverilta joskus pitissä repesi nännikorukin, joten turhan hasardia.
Naurahdin myös, kun ekan lämppärin kohdalla (trash metallia) oli sellainen pyöreä aukko keskellä yleisöä alakerrassa ja joku pariskunta sai ahaa-elämyksen, notta "hei tässähän on hyvin tilaa!" ja ne lähti sieltä kyllä sitten aika vauhdilla pois... Myös muutama pieni hevari pyöri siellä ja katsoin kauhuissani, että kohta joltain irtoaa jalka, käsi tai pää tuolla menolla. Ja bongasin sellaisen hupparin, jonka Boo tarvitsee itselleen, kun se kaahottaa menemään. Hupparin selässä luki: "Natural Born Mosh Pit Killer".
Itselle riitti se Bodomin kuunteleminen kauempaa siinä vaiheessa, kun joku rykäisi vieressämme kananmunapierun, jonka aromit poltti nenäkarvat karrelle. Kiitos. Ihan hyvä oli kuitenkin istua sohvalla kuuntelemassa ja hevihikikään ei haissut sinne saakka!
Mutta nyt kiitos ja anteeksi, lupaan palata juoruilemaan jahka selviän puolikuntoisuudesta ja jaksan ulkoiluttaa kameroita.
PUSMOI :*
