Väsy.

Nyt olen vaan armottoman väsynyt, kun olen koko päivän askarrellut Ewokille takkia. Hain eilen sille fleeceä ja räikeitä kankaita, jotka on niin kamalia, että ihania. Salaa haaveksin, että teen niistä itsellekin jotain... En vaan tiedä miten niitä voi käyttää ihmisen päällä näyttämättä juuri 18 vuotta täyttäneelle onnela-pissikselle. :D Mutta kun tänään aloin sitten tekemään, niin hakkasin räikeän oranssia retroa ompelukonetta jonkin aikaa, joka ei suostunut tekemään mitään. Pari kertaa uhkasi, mutta aina meni alalanka päin kettuja, jos yritti ommella jotakin. En edes väärin lankoja kytkenyt, ihan p*skarakkine. Meni sitten koko päivä ommella käsin, koska olen a) huono ompelemaan b) teen rumaa jälkeä c) jouduin korjaamaan useasti. Nyt on takki sinänsä valmis, mutta se tarvitsee vielä kauluksen ja samaan sarjaan sopivat talvitöppöset. Kuvaa ei siis vielä ole, mutta lupaan postata, kun urakka on valmis!

Koko ajan siis sormet vispaa, että jotain haluaa tehdä, mutten todellakaan jaksa koskea lankaan ja neulaan enää tänään :D

Iidaer haasteli minua paljastamaan 7 faktaa itsestäni blogissani. Joskus tein sellaisen missä oli 50 faktaa ja pahoittelen, jos toistelen samoja, koska en nyt muista mitkä kaikki 50 listasin. :x

1. Olen ainoa lapsi, joka kasvoi yh-äidin kanssa 6-vuotiaasta eteen päin kahdestaan, vaikka isä välillä olikin mukana jutuissa.
2. Juon päivittäin jauhekappussiinoja eri makuisina, yleensä lidlin vaniljakappussiinoa, mutta myös gevalian marketista saatava toblerone on lemppari (ja ne muutkin käy namssss).
3. En lue koskaan mitään kirjoja, en siis ikinä.
4. Isän puolelta meidän suvussa on kamalasti monikkolapsia. Vaari oli yksi kolmosista ja isän pyllystä löytyi kehittymätön kaksonen, saisin siis varmaan sataset, jos tekisin lapsia.
5. En ymmärrä ihmisiä, jotka ei käytä kotona pieruverkkareita. Itse käytän aina.
6. Jostain syystä oletan kaikki elokuvat, bändit ja sen sellaiset todella huonoiksi, jos monet tykkää niistä :D
7. Ja Jere sai keksiä vikan: " no ainaki et innostut jostai asiasta välil aina täysii ja sit pitää jonkin aikaa tehä sitä täysii tai sit ruuan suhteen syödä jotai fiilistelyjuttua aina ja aina kunnes kyllästyy"... Tällä hetkellä menossa perunapiirakka-vaihe!


Nyt en jaksa laittaa blogiin edes itse ottamiani kuvia, mutta tässä hauskoja askarteluja, voisi joskus kans keksiä jotain vielä överimpää kuin hauskat kankaat.





Ja sitten henkilökohtainen lenpparini:



:D

Hellanlettas.

Kaikki aina sanoo, että kun on seurustellut kaksi vuotta, niin sitten ei ole enää rakastanut. Ja sitten on arki ja sitten ei enää kiinnosta. Ja se ihastus kestää korkeintaan kaksi vuotta, ei sen kauempaa. Kukaan ei sitten minulle kertonut, että sitä voi kans rakastua koko ajan enemmän, vaikka kaksi vuotta häämöttää. Olen siis hyvillä mielin, koska minulla on hyvä olo kaikkien elämäni rakkauksien kanssa. Siihen kuuluu myös perhe sekä minun adoptiolapset. Ja tietty Jere, johon jaksan ihastua uudestaan ja uudestaan.





Pian häämöttäisi jo kevät ja se tavallaan piristää, vaikka toisaalta haluaisin pimeiden iltojen jatkuvan aina. Ja sopivan viileyden, että voi nauttia peiton alla muhimisesta ja kuumista pitkistä suihkuista. Ehkä kuitenkin yritän sopeutua siihen, että kesä tulee ja sitten jos menee vielä reissulle, niin siellä sitten vasta kuuma onkin :D

Olen ollut olevinani ahkera, eli olen alkanut taas kutomaan. Tein itselleni jo pipon, se on kunnon tiukkapipo, mutta melkein tarkoituksella. Myssyt ei pidä korvia ihan niin hyvin suojassa kuin tiukkapipot, joten kyllä tuo käyttöön tulee. Siitä puuttuu vielä jättikokoinen tupsu, jota olen juuri tekemässä. Ja olen kaksi kertaa jo kussut Ewokin talvitöppöset, niin ehkä tänään sitten kolmannella kerralla onnistun! Sitä vaan täytyy kokeilla ja kokeilla, kyllä lopulta sitten saa ehkä jotain käyttökelpoistakin aikaiseksi.



Löysin kans alennuksesta itselleni uuden upean päiväpeitteen, maksoi huimat 25e. Tummanvioletti ja vähän kiiltävä, ei ainakaan imeskele kaikkia karvoja itseensä. Ja sitten räikeämmän violetti torkkupeitto, joka heti ekana päivänä oli ahkerassa käytössä. Olen semmonen vilukissa, että voisin asua vaikka viiden torkkupeitteen kanssa. Mutta jee, sai taas vähän enemmän kodista tehtyä kotia, kun se on aika hidasta loppujen lopuksi, ellei ole isoja rahoja laittaa kerralla kaikkea kuosiin. Mutta voin kieriä uudessa päiväpeitteessä liukastellen ja nauttia siitä nyt.



Pakkaset saisi kyllä jo mennä pois, koska minun mielikuvitukseni ei kuitenkaan ole niin melkoinen, että keksisin miten Ewok ei missään tapauksessa pihalla jäätyisi. Pahimpina pakkasina Bissekin nostelee ja huitelee jalkojaan, parempi olisi onnistua tänään niiden töppösten kanssa :x Se on harmillista, kun talvi on kaunista ja ihanaa, jos sataisi vaikka lunta taas hieman ja olisi pakkasta alle -10. Se kelpaisi enemmän kuin paremmin, kehdattaisiin mennä puistoonkin rellestämään ja valloittamaan maailmaa. Nyt Ewok on alkanut aikalailla kieltäytymään pihalla olemisesta, jos pakkasta on yli -14. Eli kannan sitä takin alla ulkona, kunnes ollaan menossa kotiin päin. Koska kotiin päin mennessä ne pienet jalat kantaakin eikä olekaan niin kylmä... :D

Sitten Ewok on kans keksinyt, että kun ruokaa on tulossa, niin se alkaa kuulostamaan peipposelle. Toivottavasti saan Jereltä pian kameran lainaksi, että saan kuvattua ja äänitettyä moiset jutut. Se on peippotyttö ruoka-aikana, muuten se on vaan pörheä peikkotyttö.

En ole kuitenkaan saanut elämässäni ihan kamalasti aikaiseksi. Olen käynyt testaamassa yhden psykoterapeutin ja muistan edelleenkin, että matka oli mielenkiintoinen. Oliskohan ollut viime perjantai siis... Pakkasta ehkä miljoona, oli kamalaa herätä uudestaan aamulla ja lähteä keskustaan. Olin ihan jäässä ja jännittynyt, eli otin yhden rauhiksen lähtiessäni. No mikäs siinä, ei suotta väsyttänyt sitten metromatkalla ja silmät ei meinanneet pysyä auki, kun univelkaa oli täydenkuun-hulinoiden takia aika paljon. Sitten meinasin lähteä bussilla väärään suuntaan unisena ja jääkalikkaisena. Onneksi kysyin, että olenhan nyt menossa oikeaan suuntaan, koska olisi harmittanut löytää itsensä jostain hevonkeskustasta väärästä suunnasta... Ja sitten terapeutin luona nukutti kans ihan törkeänä, mutta vaikutti ihan mukavalta tädiltä. En tiedä testaanko vielä yhtä toista terapeuttia vai valitsenko tuon tädin omakseni. Sen näkee sitten.





Tässä on tullut siis kehittävästi oltua vaan. Ja katsottiin Jeren kanssa hitusen taas Nip/Tuckia (jos hituseksi voi sanoa hirveätä vimmaa katsoa miljoona jaksoa putkeen). Olisi vielä muutama mahdollisesti hyväkin elokuva itsellä katsomatta.

Olen kans yrittänyt opetella kihartamaan tukkaani. Se on aika haastavaa, kun en ole koskaan sitä harrastanut. Mutta varmasti opin, kun muutaman kerran tekee. En ymmärrä miten se on niin vaikeata aina omaan tukkaan, kun muiden tukan kanssa osaa pelleillä vaikka kuinka hyvin. Sama juttu otsatukan leikkaamisen kanssa, muille leikkaa minuutissa ja omaa otsistansa siistii vielä kolmen päivän jälkeen, kun ei vaan osannut. Saispa oman pään irti, niin olisi helpompaa :D Niin ja olen kans innostunut vähän meikkaamaan viime aikoina, se on jälleen ihan hauskaa touhua.





Loppuun vielä terveisiä Bisseltä, jolla on hieman torttu ojossa edelleen, mutta ei enää ole niin masentuntu naistenvaivojen takia. Onneksi päästiin niistäkin, nyt koira taas leikkii ja on iloinen. :) Ja terveisiä kanssa aamukuvan kera, joka kuvastaa sitä kuinka parasta minun aamut onkaan aina välillä <3

Sain palkinnon!

Eli, sain pienen muistutuksen siitä, että joku lukee blogiani ja iidaer mainitsi minut "The Gorgeous Blogger" -kilpailussaan. Siihen kuuluu se, että vastaa viiteen kysymykseen ja mainitsee blogeja, jotka itseänsä miellyttää.

Tässä linkki vielä iidaerin blogiin (suosittelen):

http://itissuchaperfectday.blogspot.com



(Olen taiteellisesti lahjakkain ;D)


Milloin aloitit blogisi?
- Tämän blogin taisin aloittaa loppukesällä 2010 tai syksyllä, en tarkalleen muista. Muualla on ollut aikoinaan blogeja, mutta en pitkään aikaan jaksanut niitä päivittää ja harrastaa. Eli varmaan vuodesta 2004 sitä on jonnekin tullut kirjoitettua kuitenkin.

Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?
- Kaikkea sellaista pintaliitoista hommaa, joka liittyy elämääni. Oli se sitten materiaa, lemmikit tai jotain pölhöhommia. Tykkään kans joskus valittaa ja paasata. Ei mikään tietty aihepiiri siis käytössä, täältä löytää meikkivinkit ja samassa entryssä sitten tuurilla kuvia rotista :D


Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?
- Ei oikeastaan mikään. Ellei sitten joku lue tiettyjä kirjoituksia, jotka liittyy yhteen aihepiiriin. Jos joku haluaa vaikka lukea koiristani ja on niistä kiinnostunut, niin hakutoiminnolla voi ne entryt etsiä. Tai rottahommat, tai kynsihommat... En kyllä keksi juuri nyt mitään erityistä, kunhan vaan on ajankulua itselle ja ainakin pari tuttavaa joskus lueskelee. Ja on tekosyy käyttää kameraa muuhunkin kuin pölyn keräämiseen :D

Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?
- Oikeastaan juurikin se, etten ollut kuvannut pitkään aikaan mitään. Halusin saada kameralle jotain käyttöä, vaikka en osaakaan kuvata hyvin. On oikeastaan erittäin kiva ulkoiluttaa sitä ja napsia kuvia kans eläimistä, vaikka ne ei olisikaan mitään imartelevia tai kehumisen arvoisia. Päätin, että yritän jokaiseen entryyn laittaa jonkun ottamani kuvan ja aika hyvin olen siinä lupauksessani pysynyt. Pari sellaistakin toki on, joissa ei ole itse otettuja kuvia, mutta pinnistelen ja ponnistelen saadakseni lähes aina itse otettuja!

Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?
- Muuttaisin sen mielenkiintoisemmaksi. Harmillisesti täytyisi kans sitten muuttaa elämäntyyliään jännemmäksi, joten ei olekaan ihan niin helppo homma :D Ulkoasu tietty on aina jotenkin vinksallaan ja keksin vaihdella sitä, mutta nyt se on sentään hetken aikaa vallan passeli, kun partneri teki uuden bannerin.


Tässä nyt sitten pari blogia, joita itse luen ja voin suositella, iidaerin blogin mainitsinkin tuossa ylempänä :)

http://visuaalisestivaativa.blogspot.com/

http://kirajosefina.blogspot.com/

http://aehae.blogspot.com/

http://fuckfash.blogspot.com/

Jekkuja ja juttuja.

Mitähän juoruja sitä keksisi... Ei ole sattunut mitään jännittävää, ainoastaan olen päättänyt lopettaa nukkumisen. Tai no en kokonaan, mutta parina yönä on tullut nukuttua lähinnä pitkät nokoset. En tiedä mistä johtuu, kenties silmätipoista tai jostain täysikuusta. Onneksi tänään sain illemmalla nukuttua muhevat ilkkarit, oli niin ihanaa virutella pedistä hissukseen ylös, kun oli nukkunut niin autuaasti <3

Eilen kävin silmälääkärissä taas vaihteeksi Meilahdessa, kun tämä iriitti on sellainen pitkäaikaisempi vaiva. Nyt lääkäri ei sieltä löytänyt enää mitään mystistä, mutta parisen viikkoa tiputtelen tippaa simmukkaan 1-2 kertaa päivässä. Ihanaa, kun pääsee niistä kohta eroon, koska ne tosiaan maistuu suussa niin paskalle. Onneksi ei sentään nenässä haise, mutta tarpeeksi tuskaa maistaa kurkussa samankaltainen maku kuin olisi pureskellut aspiriikin. Yök. Piti sen jälkeen mennä isäpapan kanssa syömään, mutta sillä oli ähky, eli käväistiin vaan kaupassa hakemassa etikkaa siivoukseen (sekä inkkarisipsejä ja cheddaridippiä, oho).



Tänään aamulla heräsin ensin joskus viideltä. En tiedä mikä hermostuttaa, kun ei malttanut nukkua. Herätys oli oikeasti varttia vaille kahdeksan ja keikuin hereillä jonnekin melkein seitsemään saakka. Oli aika kamalaa sitten saada itseään uudestaan hereille ja piti torkuttaa noin sata kertaa herätyskelloa. Sitten kohtuullisen reippaasti kamalaan pakkaseen seikkailemaan keskustaan. Piti etsiä psykoterapeutti jolle olin varannut ajan ja melkein eksyin, mutta selvisin perille. Eksyminen oli tämmönen aika naisellinen logiikka, eli olin väärällä puolella tietä menossa bussiin :D Olisi harmittanut, kun olisi löytänyt ihtensä ihan väärästä suunnasta! Täti oli jees, vaikka meinasin sammua koko matkan sinne ja siellä kans, kun olin univeloissani ottanut yhden rauhiksen ja tietty olisi se uni maittanut liikaakin. Kattelee nyt, että testaanko vielä muita psykoja vai pysyttelenkö tuon tädin hoivissa. Niillon ihan jees tuntiliksa, 75e. Voisin kans alkaa psykoterapeutiksi :x



Lähdin sieltä sitten veks Kamppiin ja ajattelin shoppailla. En kuitenkaan oikein löytänyt mitään. Eikä just tehnyt mieli edes erikoiskahveja. Pyöriskelin sitten siellä kuitenkin hetken ja Itäkeskuksessa kans. Yritin keksiä jonkun asian millä hemmottelisin ihan vähän itseäni. Nooo... Tietteks niitä kojuja, joista juoksee aina joku ihminen perään vaatimaan teikän aikaa ja haluaa tehdä jotain kauneudenhoitoon liittyvää? Sellainen italialainen ori nappasi kiinni, kun olin varomaton ja halusi esitellä hulppeaa suoristinkiharrinta. Siitä onkin nyt hauska tarina :D

Tämä tyyppi oli sellainen lipevä ja itseään täynnä oleva. Ja varmaan saanut keski-ikäisiä tätejä hihittämään ja maksamaan maltaita niistä vekottimista. Istuin sitten tuoliin ja se selitti, että millainen vehje kyseessä. Tarvitsin sellaista ja siinä sitten kuuntelin, kun se kehui minua ja laittoi tukkaani. Sillain, kyllä tiedän olevani hyvännäköinen, ei tarvi poskipäitä ja meikkiä kehua ;o Sitten tapahtui höpsö homma, että se kysyi missä olen ollut töissä ja piti sanoa, että olen ollut Helsingin kaupungilla töissä (jaksa nyt jollekin italiaanolle selittää saikusta) ja typosin kaupungin sanomalla sitä valtioksi. Sitten vasta innostuinkin, kun tämä lipevä mies oli niin selkeästi lipevä saadakseen myytyä ylihinnalla tavaransa.

Italiaano: "You work for goverment?"
Minä: "Yeah."
Italiaano: "So what do you do there?"
Minä: "I can't tell."
Italiaano: "... Can't tell?"
Minä: "It's top secret."
Italiaano: "..."

Sitten se vetäytyi hetkeksi aikaa hiljaiseksi ja varmaan mietti, että mikä ihmeen homma se tuommonen. Pokkani piti hyvin ja se oikeasti taisi uskoa, että olen joku... Ninja. Sitten se taas jotain puhu tatuoinneista, kun löysi sellaisen niskastani. Se halusi nähdä käteni ja kyseli miksi sellainen. Kerroin olevani pokeriammattilainen, rikastuneeni sillä ja kuinka näen samantein, jos ihminen valehtelee tai bluffaa. Taas meni italiaano hiljaiseksi. Siinä se tukkaa väkerteli vekottimellaan ja pohdiskeli jälleen, että mitä vittua.

Se vielä vähän jotain yritti, että koska "hän tuntee minut melkein jo ystäväksi", niin saisin hieman alennusta. Olin tosi snobina siinä, että aijaaha, meinaako se tosiaan, että maksan 300e jostain raudasta ja 500e hiustenpidennyksistä edes rupuisella alennuksella. Lopulta sain oikeasti kohtuuhintaan raudan, kun siinä vänkäsin ja ei kai nyt sitä ninjoille uskalla olla myymättä oikeaan hintaan. ;D Ja kaupanpäällisiäkin, kun siinä mölisin enkä ollutkaan hurmaantunut hänen charmikkuudestaan. Hyvä ostos oli, se oli nimittäin oikeasti hyvä ja monitoiminen rauta. Italiaano kans meni tuppisuuksi, kun itse halusin kihartaa ja kokeilla sitä rautaa, kun se teki kiharoita vituilleen. No, nytton upia rauta ja ei oikeasti ollut edes niin tyyris ostos, koska tuollaista olen etsinytkin. Hyvä minä. Ja voin vaan kuvitella, että mitä hintoja ne puutteessa olevat tädit tuollaisista maksaa... Lepertelevä parikymppinen mies, niin ne varmaan oikeasti maksaa sen 300e. :D



I likes.

Kudoin myös Ewokille villapaidan, mutta se homma vähän pissi. Ja yritin tehdä sille jalkineita. No ainakin nyt tietää, että mitä niissä teki väärin ja voisi taas pian yrittää uudestaan :) Prototyyppi jalkineesta on ollut kyllä kovassa käytössä, nimittäin riepomisleluna. Jotain hyötyä siitäkin. Ja se villapaita olisi soma, jos en olisi jotenkin mitannut väärin näppituntumalla, koska siitä tuli liian pieni. En ymmärrä, että miten voi tehdä edes liian pienen, kun Ewok on niin mininen. Mutta en kanskaan tunne ketään vielä pienempää, joten prototyypille ei tule käyttöä. Ensi kerralla sitten kokoa suurempi, ettei koiraa ahdista.

Lol meikkasin.

Jauhoin tuossa taas yksi päivä siitä, että nykynuorisolla on suuri halu näyttää tismalleen samalta kuin japanilaiset gyarut. Ei varmaan normaalille ihmiselle sano mitään, mutta se on Japanissa semmonen trendikkäiden pissisten luukki. Suomalaiset nuoret naisihmiset on sen keksineet ja on sinänsä hassua, kun ne japanilaiset yrittää meikillä saada silmiänsä länsimaalaiseksi (liimaavat luomiakin), sitten länsimaalaiset yrittää meikillä saada silmiään vinommiksi :D

Likat lukee lehtiä, joissa on tämän näköisiä naisihmisiä:





Mutta totuushan on:




Tuossa tyylissä on ideana laittaa päähän mahdollisimman paljon ylimääräistä tukkaa, laittaa tukka kiharalle tai muuten kuohkeaksi. Sitten liimata ripsiä noin sata paria silmiinsä ja laittaa silmiä suurentavat piilolinssit (minusta ne tekee katseesta sellaisen kuolleen ja herttaisesta aika kaukana). Huulet törrölle, ihan sikana photoshoppia ja sitten vielä trendikkäät kuteet niskaan. Jotenkin vähän liikaa laittamista koko hommassa ja suomalaisilla kusee siinä se, ettei meillä ole yleensä siroja teräviä sisänurkkia silmissä. Ja jotkut piirtää alarajaukset ulkoreunasta jonnekin poskeen saakka, että silmät näyttää valahtavan, koska se vissiin kai suurentaa sitten silmiä? Näyttää vähän... eriskummalliselta.

Tänään tylsyyksissäni sitten ajattelin, että teen ihan omien silmien mallin mukaan samankaltaisen meikin ja katson, että onko siinä muka jotain vikaa. Että tarviiko sitä vetää överiksi mukamas, vai kelpaako ihan ilman satoja tukkakiloja ja tekoripsiä, tai silmän mallia vaihtamatta.

Pahoittelen, että nuo kuvat on osa tärähtäneitä, mutta laiskana en jaksanut sitten ilman autofocusta kuvata järkkärillä meikin edistymistä ja pokkari tutisi kädessä.

Tässä nyt lista, että mitä naamaani lätkin...

Nassu:
- BB Cream (Skin Food aloe vera, vaalein sävy)
- Hennesin concealer
- Irtopuuteri
- Pinkki poskipuna
- Kermanvärinen luomiväri, hieman kimaltava

Kulmakarvat:
- Tummanruskea mattapintainen luomiväri (levitin kulmikkaalla kapealla siveltimellä)

Silmät:
- Kermanvärinen luomiväri, hieman kimaltava
- Pinkki poskipuna
- Tussimainen eyeliner (vedenkestävä)
- Tummanharmaa luomiväri
- Musta kajal
- Harmaa kajal
- Vedenkestävä ripsiväri

Huulet:
- Vaseliinia
- Nuden värinen huulikiilto
- Vaaleanpunainen huulikiilto
(Ja jossain vaiheessa jäi nude pois ja tilalla oli pinkkiä sormilla taputeltua huulipunaa vaaleanpunaisen huulikiillon alla)


Tässä naama ilman mitään, oi miten hehkeätä:



Tässä vain BB Cream (sitä saa tilattua mm. Koreasta, kosteuttava ja suojaava meikkivoide, joka kuitenkin samlla kuin naamarasvaa ja suojaa auringolta). Ja sen jälkeen lisäsin vielä hieman silmäpusseihin sitä concealeria, eli peitevoidetta:



Tässä puuteroin naaman irtopuuterilla fiiliksissä:



Seuraavaksi piirsin ilmekarvat, pistin sitä kermanväristä hieman kimaltavaa luomiväriä silmien sisänurkkiin, kulmaluuhun (eli kulmakarvan alle), isolla sudilla poskipäihin ja sipaisin nenää pitkin. Sitten vielä pinkkiä poskipunaa poskipäiden sivuun, eli siis ei suoraan pyöreään palleroon, vaan hieman enemmän ohimon suuntaan:



Pinkkiä poskipunaa luomiin, hieman alaluomeakin pitkin ja sitten vetäsi hissukseen kohti ilmekarvan loppuosaa:



Ylärajaus eyelinerilla. Tärkein osa olisi sihdata sisänurkkaan sellaiset pienet terävät viivat, että silmä näyttää hitusen sievemmältä. Sitten jatkaa rajausta hieman ulkonurkasta ulospäin. Korjailin vähän mustalla kajalilla, koska ei voi osata. Alaluomen ulkonurkkiin tummanharmaata (ja ihan inasen ruskeaa) luomiväriä kapealla siveltimellä niin, että ottaa yhteen sivuista sen hieman jatkuneen rajauksen kanssa:



Sitten rajasin harmaalla kajalilla silmien "vesirajat", eli sisäosan. Ja laitoin hirveästi kiharrettuihin ripsiin ripsiväriä. Ja tummensin tuon jälkeen vielä, jos ja kun tarve vaati/-i:




Ja kun lisää vähän ehkä eniten kynyistä photoshoppaamista, niin käy näin...





:D

Tässä kuitenkin vielä pari normaalimpaa kuvaa, joiden vuoksi jaksoin jopa järkkäriäkin käyttää:








Tämmöstä tänään. Taitaakin olla eka meikkihomma blogissa. En yleensä jaksa meikata, mutta tänään inspasi. Kyllä tuo ihan kivalle näyttää, vaikken yrittänytkään saada silmistäni sen vinompia kuin ne on. Ja näillä kasvonpiirteillä ei kyllä aasialaiselta voi näyttää muutenkaan, onneksi ei ole tarviskaan.

Suosittelen kyllä BB Creameja kovin, ne on ihanan pehmeitä ja käy hyvin pintakuivalle iholleni. Kosteuttaa ja usein lätkäsen vaan sitä hieman naamaan, sitten pikapuuteri ja ilmekarvojen tummentaminen, niin siinä on jo siisti naama valmiina. On se helppoa, kun ei ole mitään velvollisuuksia näyttää esmes just gyarulta, vaan saa mennä persenaamaisenakin kylillä, jopa ilman meikkiä!

Mut toivottavasti jollekin kelpasi tämmönen meikkihässäkkäkin, olisi kiva tehdä joskus lisääkin, jos vaan joku keksii toivomuksia.

Ystävänpäivä.

Moi taas arvoisat miljardit lukijat. (:D)

Tässä tuli tänään vietettyä ystävänpäivää, tosin, en edes tiedä miten sitä vietetään. Amerikassa mennään treffeille kullan kanssa tai pyydetään uutta tuttavuutta romanttiselle illalliselle. Suomessa ei taida olla mitään tuollaista, mutta päätin kuitenkin viedä Jeren aamiaiselle ja kävästiin kiinalaisessa syömässä. Söin kanakeittoa, joka haisi ihan Ewokin hengitykselle (ööö) ja Jere sai nirhata katkarapuja. Shoppailin myös ja olin ihan liekeissä taas pitkästä aikaa kaikesta materiasta, mutta ostin sitten kuitenkin "vaan" kengät. Olen himoinnut sellaisia motskarikenkiä, koska jokaisella itseään kunnioittavalla fiftari-tyttöjä ihailevalla kuuluu olla sellaiset. Rakastankohan niitä kenkiä edes, kannatti odotella alennuksia, niin sai hyvään hintaankin :) Alle 40e ja siihen ostin kans sellaisen suojamössön, mitä hinkuttaa niihin ja muihinkin kenkiin!



UH IH AH.

Meillä on ollut hieman teknisiä ongelmia Ewokin kanssa, kun on ollut pakkasta siinä -20. Tai siis koirahan on terve, mutta se ei meinaa suostua olemaan pihalla ollenkaan. Tuossa eilen ja toissapäivänä se ei tehnyt pihalle kuin pissan pari kertaa, oli tosi hankala saada sitä tekemään edes niitä. Sitten reipasta kävelyä aina sen 70m mitä se ehkä suostuu kulkemaan, ettei sen tarvi hidastella ollenkaan. Tai sitten pissa ja äkkiä koira laukkuun jemmaan :x Sitten sisältä löytyy tietty pissaa ja kakkaa, kun ei koira voi pidätellä.
On ihan normaalia vissiin, että joidenkin koirien kanssa ei vaan voi mennä ulos tarpeille, mutta harmittaa. En ole katkera siitä, että sisällä on köntsää, mutta kun se osasi jo niin hyvin ennen pakkasia pissata vaan unipissoja sisälle. Tänään se yölenkillä onneksi teki sinne kakan ja sai armottomasti kehuja. Olen yrittänyt olla nerokas ja laittaa pissapaperit parvekkeelle, niin otan sitä mukaan mennessäni savukkeelle. Se ei ole vielä hoksannut, mutta ehkä se tajuaa pian ja sitten on joku puolijärkevä keino ylläpitää sisäsiisteyttä edes hitusen. Lapsraukka, mutta kyllähän sen ymmärtää, ettei tolla tukalla ja pienellä koolla pihalla mennä noin kovassa pakkasessa... :c

Eilen olen myös fiilistellyt musiikkeja ihan sikana. Eilen illalla on soinut Mr. Bungle, Faith No More, Michael Jackson, HIM, Incubus, Foo Fighters ja salaa yksi Bullet For My Valentinen piisi. Olen myös salaa laulanut kotona kuulokkeet päässä, etten ole onneksi itse kuullut mitään :D Piti lakata semmonen, kun kello alkoi lähestymään klo 23 illalla.

Ne Koreajuhlat kyllä missasin ihan suosiolla, kun oli niin darrainen olo. En tiedä mikä ihme se olo oli, mutta jatkui vielä pari päivää. Oli vaan heikko happi, jostain mystisestä syystä. Kenties joku lenssu yritti saapua, mutta ei sitten päässytkään niskan päälle. Kaikilla muilla tuntuu olevan sellainen tosi kova flunssa ollut, tai on juuri nyt. Olen sen itse onnistunut välttämään, mutta en tiedä, että tuleekohan se vielä jossain vaiheessa. Toivottavasti ei, en välttämättä haluaisi sellaista 39 asteen kuumetta :x

Ja Ewok kävi kylvyssä:







:D

Reissujen nainen.

Olen ollut laiskalla tuulella, mutta silti ehtinyt käymään mm. mummolassa ja kurkistamassa Ellun uutta asuntoa. Koko muun ajan olen sitten vissiin ollut laiska :D



Kävin siis yöpymässä mummolassa ja siellä nyt ei ollut maailman hauskinta, mutta ei sitä mummolle kehtaa avautua ja riehaantua, niin siellä nukkuessani näin koko yön unta, että raivosin. Hyvin sai purettua sillä ne turhaumat ja kiukuttelut veks. Siellä sitten söin vähän liikaakin lettuja, ah, on ne vaan hyviä. Ja terapiakoirat oli mukana, kuten aina. Bisse taas häpesi kyllä vähän kalsareitaan, mutta nähtiin ekaa kertaa mummon talon pentulapsi, sellainen 4kk ikäinen suklainen labbis. Bissehän riekkui sen kanssa kuin "nuori tekijä", Ewokista se oli vähän liian jännä.



Ja tänään menin seikkailemaan Ellun luokse. Tai no, ensin piti lähteä bussilla, sitten isä soitti haetaanko liputlaput mummolasta, kun olin sinne viisaana tärkeitä papereita jättänyt. Lupasi antaa kyydin sitten Ellun luokse. No istuskeltiin autossa ja kaahailtiin, vietiin papereita ja sitten isä sanoi, että menepäs bussilla. Eli takaisin itään ja sitten bussilla pissahädässä matkalle kohti keskustaa. Ja olin vielä hösässä juossut isää vastaan alas aamutossuissa, kun ne tuntui melkein samalle kuin minun snowbootsit. Onneksi hoksasin jo rapussa, että hetkinen... Ei se nyt niin justiinsa, vaikka olisi mennyt Ellulle saakka niissä.



Voin kertoa, että pihalla on tänään ollut ihan saamarin kylmä. Aamulla tuntui siltä ettei muka olisi, mutta kalisin bussia odotellessa idässä vaikka joutui seisomaan jonkun 5min. Ihan hysteerinen tutina vaan polvissa ja hampaat kolisee. Yritin kohmeisilla sormilla ottaa bussissa fiilis-kuvia, eli sain otettua vain yhden kuvan naamasta ja toisen kauniista auringonlaskusta, joka kuitenkin näytti ihan Tuomion Päivältä. :D Posketkin tuntui roikkuvan pakkasen takia jossain polvissa.





Pissahätäisenä testasin ensiksi Ellun vessan, joka oli hyvä. Ja tosi soma pieni asunto, välillä salaa haaveilen, että omakin asunto olisi pienempi. Niin kotoisaa ja sellaista, ettei sinne (mukamas) saa kerättyä liikaa tavaraa. Ennenvanhaan sitä asui kuitenkin yhdessä huoneessa kotona, niin en tiedä mitä sillä tilalla tekee, mitä nyt elukat nauttii. Muuten varmaan asuisinkin mielelläni "kopissa". Mutta niin, juonittiin ja jeesusteltiin Ellun kanssa, oli kivaa pitkästä aikaa istua sellaista naisten iltamaa ihan vaan hengaten. Ja kuunnellen hissimusaa.



Tein myös Ellulle baarikampauksen, joka ei nyt kovinkaan upia ollut, mutta ajaa varmaan asiansa:



Oli siis erittäin mukavaa istuksia Ellun kanssa höpöttämässä, mitä nyt kämppä hitusen kylmä, mutta ei sekään haitannut. Anastin vaan Ellun villapaidan. Ja kuvasin muutamia kuvia, joissa Ellu on jotenkin mahdottoman soma ja niin valokuvauksellinen naama muutenkin. Täytyy ottaa joskus ihan photoshoot Ellun kanssa, kun ei ole pitkästä aikaa sellaista harrastettu. Ja jossain vaiheessa illemmalla Ellun luokse tuli sen bändikavereita, jotka oli varmaan ihan rentoja. Tai en tunne, mutta ei ne ainakaan vihamielisiä olleet :D Ja ne tuntee Jerenkin jotain kautta, en nyt jaksa muistaa, että onko ne musisoineet yhdessä vai mitä. Siinä sitten pörräsin vielä hetken ennen kuin menin kalisemaan taas bussipysäkille KAHDEKSI minuutiksi. Hemmetti sentään, ei ole koskaan polvet tärisseet varmaan niin paljon :x Hemmetin pakkanen, vaikka sitä ei mukamas ole niin paljoa, mutta jotenkin suoraan luihin ja ytimiin.

Ja kotona sitten juoksulenkille koirien kanssa, koska Ewok jäätyy paikallaan. Hyvä kun polvet suostui liikkumaan, kalisivat siksakkia. Ja äkkiä kotiin, vähän kuumaan suihkuun ja nyt napostelen suklaata. Voisi vielä laittaa pari kuvaa Ellun luota ja jatkan napostelua sitten pedistä käsin :)







Ja tässä bilejoukkio:



Ainiin, huomenna olisi kanssa Korea-juhlat Gloriassa. Haluaisin mennä sinne, mutta toisaalta kun miettii, niin jos huomenna on yhtä kylmä ja lahnainen olo, niin voi jäädä menemättä. Ja Jerekin taitaa olla aika kipeänä vielä enkä tiedä, että tuleeko sinne täysjärkisiä tuttavia ollenkaan. Olisi kiva mennä, mutta on vielä muutaman prosentin todennäköisyys, että hautaudun vaan peiton alle lämpöiseen lehmätossujeni kanssa.

Suomalainen asenne valloillaan.

... Mutta onneksi soi Prince <3

Eilen illalla mietin, että mikä meitä suomalaisia vaivaa. Me ollaan jotenkin älyttömän kireitä ja kiukutellaan kaikesta. Eikä me edes yhtään tykätä toisistamme, ollaan sitä mieltä, että kaikista muista on vaan riesaa ja ne häiritsee elämäämme. Jokainen on toista parempi ja sitten kun kaikki on sitä mieltä itsestään, niin ärhennellään usein. Jotenkin vähän liikaa kärttyisyyttä meissä, kai me kesäisin ollaan vähän paremmalla tuulella, mutta ei yhtään osata olla ainakaan talvisin.

En ole nyt itse ärtynyt, olen vaan jotenkin... Kyllästynyt. Tai kun mikään ei ole koskaan hyvä. Kaikessa on aina vikaa ja itse ei jaksaisi nähdä vain niitä vikoja, vaan katsoa kokonaisuutta. Ja minusta kokonaisuudet ei koskaan voi olla silkkaa täydellisyyttä.

Jos pääsee kesän aikana melkein pariksi kuukaudeksi Thaimaahan töihin, niin se leppoisa meininki siellä varmasti tekee minulle erittäin hyvää. :) Siellä tehdään töitä, mutta ei olla pakkosuorittajia kaikessa. Ja uskoisin, että ihmiset on vähän paremmalla tuulella siellä noin muutenkin yleisesti. Olisi siis kivaa vaihtelua päästä sellaiseen paikkaan edes hetkeksi tämän vuoden aikana, niin oppii taas tietämään, ettei KAIKKI ole olevinaan aina huonosti, vaikka muut niin väittääkin.

Tänään menen päivällä mummolaan yökylään, siellä on ihanan lämmintä ja siellä on juttuseuraa. Ja otan terapiakoirat sinne mukaan, niin voi kieriä niidenkin kanssa pitkin lattiaa. Ja kun siellä menee yöllä koirien kanssa pihalle, niin ei kuulu _mitään_. Ja vielä noin kaunis ilma, niin varmaan fiilistelen tosi hippimäisesti iltapissatuksia.

Pitäkää itsenne rentoina ja naiiveina, katkeruus kuulostaa rumalle.

And be cool like Prince.