Lisää kolaa ja tättärää.

Hei, terveisin Nörttimimmi.

Minulla on mennyt tässä muutamien päivien aikana hieman, eikä edes niin hieman, hermo elektroniikkaan. Ostin naapurilta jouluna tietokoneen veks, hyvä kone onkin, mutta sitten se veti tenkkapoot seuraavana päivänä. Ihmettelin, että mitäs pirua, joten vein sen takaisin, koska naapurin klopilla on viiskytä muuta konetta, joita apuna käyttäen se voi tutkia mikä vikana. En tiedä menikö ajurit kallelleen vai mistä on kyse. Juuri kun kerkesin liekkiin leimahtaa sen kanssa, niin trööt. Jos se herää henkiin, kuten todennäköistä, niin minulla on HYVÄ uusi kone. Tänään se viettää rasitustestiä vielä ja jos sujuu, niin adoptoin sen huomenna. Nyt tällä hetkellä dataan klopin yhdellä toisella koneella, joka tuli lainaksi. En siis uskalla ladata tähän mitään ohjelmiakaan käyttööni, niin ihanaa, kun saa sitten kohta joskus ehkä jopa photaroida ihkaomalla koneella. Minun hoopeen vanha rakkine on herjannut jo kuukausia ellei vuosia, niin olisi ihanaa saada toimiva kone. Vaikka alkoikin elämä sen kanssa aika lupaavasti :D



Haha. Tiesin tämän päivän koittavan jo 15-vuotiaana, kun tuon upean kuvan muokkasin ja jemmasin jonnekin kuvakansioon ihan sitä varten, että sen voi laittaa blogiin. Laitan nyt sekaan muitakin vanhoja kuvia, koska uusia en voi :c Joulukuvat tulee sitten seuraavaan entryyn!

Hamstrasin tänään kaupasta valion Hehkua monta tölkkiä. Ostin yhden testatakseni, että tykkäänkö, kun en kuitenkaan glögistä välitä. Niin oijoi miten hyvää se olikaan ja sitten juttelin jonkun mummonkin kanssa, että on se hyvää ja otettiin molemmat iso kasa niitä kärryyn :D Löysin kans sittarin alesta kaksi pitkää villapaitaa, jotka lämmittää hyvin talvessa. Inhoan villapaitoja noin yleisesti, mutta testasin ja ei edes kutittanut tai ollut liian paksu, että tuntuisi tukalalta. Olihan sentään alea -60%, niin raaski ostaa kaksi samanlaista, mutta eri väristä. c: Olen varmaan kans lihonut kaksi kiloa päivässä joulun jälkeen, hyhhyh. Ja hirveällä kiireellä yritän syödä kinkkua, ainoastaan enää huomenna kehtaan sitä itse syödä ja loput sitten menee lemmikeille. Kyl sitä miehen annoksen tänään söikin jouluruokaa, napa naskui.



Ja on ollut ihan _kamalan_ laiska olo. Ei voi käsittää. Jotenkin hermostuttaa ettei huvita mikään, mutta sitten haluaa koko ajan myös nukkua. Eli kiukuttaa tai nukuttaa. Olikin ihme, että iso osa joulukuusta meni hyvillä mielin, pakko sitä on joskus olla kiukkuisempikin. En ole saanut vieläkään aikaiseksi joulusiivousta kokonaan, ajattelin tänään yöllä yrittää. Sillain hiljaa, eli vahingossa kolistelen kauheesti hiipiessäni. Tai tämän kirjoittamisen jälkeen voisin ainakin jotain tehdä, ettei tule liian iso morkkis. Kun ei sitä ole muuta tehnyt muutaman päivän kuin syönyt ja nukkunut. Se on kivaa välillä, mutta kun jää putki päälle, niin tulee semmonen läskeilydarra.



Huomenna uhkasin mennä alennusmyynteihin. Olispa enemmän rahaa, koska varmasti tarvisin ainakin kolmet uudet housut. Tai yhdet, jos ei ole mahdollista niin useita saada. On vaan niin ikivanhoja housuja käytössä, että ties vaikka repeisivät kaikki pian ja sitten harmittaisi. Ja tietty materia ainakin auttaisi ketutukseen, mutta kattoo nyt. Mennään ainakin isäpapan kanssa katsomaan sille lasketteluhousuja, koska sen vanhat housut on kutistuneet pesussa mahan kohdalta.... ;o

Askartelin sentään rotille upean kerrossängyn. Käytän sen pienen energiani sitten kaikkeen järkevään. Punkka meni heti käyttöön ja jemmasin sinne kuivattuja hedelmäherkkuja pikkuisille. Kyllä ne hieman vielä vierastaa punkkaa, mutta aina kun silmä välttää, niin joku ylimmässä kerroksessa ainakin vilistää. Ja ujoin Lanttu alimmassa kerroksessa. Pipareitakin ovat saaneet vähän maistaa ja ne oli ihan hulluna niihin. On kans hauska homma kuvitella, että rottalauma jahtaa isoa sikaa luonnossa ja kaataa sen. Se oli Jeren visio, kun uhkasin maistattaa joulukinkkuakin niille. Tappajarotat.



Noin yleisesti siis ei mitään kauheata valitettavaa olemisessa, haluaisin vaan löytää jostain energiani. Se menee aina välillä hukkapaikkaan ja saa odotella, että se ilmestyy takaisin. Joskus on mennyt joku viikko tai kaksi, että vaan röhnii ja nukkuu, sitten yhtenä päivänä piristyy täysin ja se menee pois se kokovartalopuudutus. Toivottavasti huomenna käy niin, koska ei huvituttaisi enää olla niin laiskamatonen. Tänään jo väkisin herätän itseäni, Hehkua nassuun ja ripustan uuden hienon sängynpäädyn jota voin ihastella ja muistan kans kehua itseäni aina, kun teen jotain järjestelemiseen liittyvää.

Harmittaa, ettei uutena vuotena oikein ole mitään muuta kuin juomajuhlia. Itse en juo ja kestän juovia ihmisiä niin kauan, kun ne ei örvellä. Ja jos haluaisin mennä keskustaan baariin istumaan, niin joutuisin 99,9% varmuudella katsomaan koko illan niitä örveltäjiä eikä baareihin edes mahdu. Ja torilla on varmana liian kylmä, vaikka Loiri esiintyisi siellä. Vesku rokkaa, mutta katsoo nyt kehtaako sinne mennä jäätymähän.



Mutta hyvää joulun jatkoa kaikille, jos joku vielä sitä jatkaa sekä hyvää uuden vuoden odotusta. Kunhan saan ihkaoman koneen, niin lupaan kuvata kaikki joululahjat sun muut :) Moimoi.

Joulu entry vol. 1

Mietin tässä, että täytyy varmaan joulunajan hommat tehdä kahdessa entryssä, koska on kaksi eri teemaa. On joulunajan vietto kotioloissa ja sitten erikseen lahjafiilistelyt. Joulu vietettiin meidän perheessä jo aaton aattona, eli tänään (kellon mukaan eilen). Mutta ensi entryssä fiilistelen sitten lahjahommia, nyt vaan pohdiskelen joulunaikaa noin yleisesti.

Jerellä oli onneksi vapaata parisen päivää, että saatiin hyvin kustua meidän unirytmit sekaisin valvomalla aamuyöhön ja nukkumalla päivät pitkät. Jeren yövuoro-rytmi tarrautui minuunkin, ja sitä sitten huomasi torkkuvansa vielä kahden aikaan päivällä. Oli tänäänkin vaikeaa ehtiä viideksi joulun viettoon, kun se herääminen tapahtui vissiin lopullisesti aikalailla iltapäivän puolella :D Mutta nukkuminen on ihanaa, sitä voisi tehdä 20h vuorokaudesta, ellei olisi olevinaan jotain velvollisuuksia vähintään itseänsä kohtaan.

Sain synttärilahjaksi 16.pvä PS3:n, jota en edes avannut paketista ennen kuin Jere tuli meille. Se sitten asenteli sitä kissoin ja koirain kera, koska oli tehnyt sen jo kerran aikaisemmin ja olin satavarma, että revin tukkaa päästäni sen kanssa. Ei ole nimittäin kauaa siitä, kun kone formatoitiin ja sain sitten harmaita hiuksia siitä, kun äänikortti ei tajunnut, verkkokortti ei tajunnut eikä mikään oikein sujunut. Onneksi eläimet sentään on hyviä kannustamaan.





Kissa ei kyllä oikein tekniikkaa tajunnut, mutta tajusi heti tyhjän pahvilaatikon.



Arvuuttelin myös, että mitähän saan Jereltä joululahjaksi. Kyselin ja utelin vähän, että onko se millainen. Vastaus oli, että "miehinen". Kysyin, että onko se miehisempi kuin Mickey Rourke ja munasuojat, niin kuulemma olisi. Mietin sitten, että mitähän ihmettä se voisi olla. Ja sitten naurahdin kans, koska en ole koskaan nähnyt söpömpää paketointia.



Paketista paljastui lenpparielokuvani. Sain ensimmäisen bluurein katsottavakseni ja se oli tietenkin Terminator 2 <3 Rakastan sitä leffaa ja se on lenppareista lenpparein, eli tulen vaalimaan tuota ensimmäistä bluureitäni suurella rakkaudella. Ja myöskin ilahduin siitä, että se sisältää tosi paljon ekstroja, joita voi katsoa intopinkeänä. Kyllä, lenpileffani on sellainen ettei se välttämättä ekana tule mieleen minua ajatellessa, mutta vanhemmat äksön-pläjäykset lämmittää sydäntä.

Rotilla oli myös jouluhulinat ja söivät makaronilaatikkoa. Tai kun uhkasin tehdä ruokaa, niin tein KOLME vuokaa täyteen makaroni-kana-sieni-parsahöttöä. En sitten yhtään vähempää voinut tehdä. Ja rotat sai sitten ihan oman vuoan, tai no tietty annostelen sitä sopivammin, mutta hyvin upposi. Upposi se meille ihmisillekin, vaikka en ymmärrä kuinka teen aina mautonta ruokaa. Mutta makrulootien kuuluukin kaiketi olla mauttomia...

Ja sitten hukkasin rotan, joka meni jemmapaikkaan ja kuvastakin voi nähdä, kun Limppu ja Lanttu katsoo minun palavasti etsiessä Luumua. Saivat juosta sängyllä ja kakkia sinne. Minun pienet ihmiskäsiset lapset. <3



Katsoimme myös suuren väännön jälkeen Saiturin Joulun, sen uuden disneyn animaation. Oli ihan mahdisti animoitu, vaikka leffana olikin vain "ok". En tiennyt sitä tarinaa ulkoa, kun en ole sen kummemmin perehtynyt, niin oli tavallaan uutta koko homma. En ymmärrä miten nykyään voi osata tehdä niin elävän näköistä jälkeä koneella, pian en erota fiktiota todellisuudesta, jos kehitys jatkuu! PS3 tosin oli känkkäränkkä, eli jouduimme katsomaan wiillä. Hirveä säätäminen noiden vehkeiden kanssa, olisi se vaikeaa olla insinööri...



... Vaikka sitten hymyilyttääkin.

Aaton aattona päätin herätä vahingossa ajoissa, vaikka Nip/Tuckia katsoessa oli ilta venähtänyt aamuvarhaiseen. Heräsin, touhusin ja sitten päätin, että jos hetkeksi menisin pötköttämään. Parhain ja kauhein unilääke on se, että kuulee kun toinen nukkuu :D En tiedä mikä siinä on. Vaikkei väsyttäisi, mutta jos makoileekin nukkuvan vieressä, niin se uni tarrautuu siihen hereillä olevaankin. Sammuin sitten Jeren viereen mukamas-virkeänä ja heräsin melkein yhden aikaan. Koirakin on sellainen laiskamato ja muhinta-etana, että hyvä kun sen saa sängystä veks samaan aikaan, kun itse sieltä nousee. Yleensä herääminen tapahtuu venytellen ja ölisten vasta, kun ruokakippo kilisee.



Pakkanen kans iskeytyi takaisin tänne Helsinkiin asti, ja kyllä tuli vilu. Nyt täytyy taas kasvattaa nahka pariksi päiväksi ja ottaa rasvakerrokset käyttöön. Onneksi löysin äidin vanhat toppahousut syksyllä, ne on pelastaneet tämän talven kokonaan <3 Ainoastaan inhottaa se, kun laittaa kaulaliinan naamaan ja räkii ja kuolaa sen täyteen limoja, kun yrittää suojata nenänsä. Nenät saisi olla lähempänä naamaa, ettei ne aina jäätyisi. Minun nenä varsinkin halkoo ilmaa niin pystyssä, että se jäätyy jo pienellä pakkasella samantein. Mutta pakkanen on kyllä kaunista!



Joku Solid Supsu ja intopinkeä koira, pakkasta -22 ja meiningit hervottomat. En ymmärrä miten koira jaksaa ilahtua pakkasesta, vaikka se selkeästi tuntee sen. Seuraa parvekkeelle töpö vispaten, sitten juoksee taas sisälle lämmittelemään ja taas pakkaseen. Jos olisin koira, niin juoksisin vaan pikapissalle ja pikakakalle tässä säässä.

Mutta ei tässä mitään jännittävää. Uusi joulu entry koittaa sitten pian, jossa fiilistelen lahjoja sun muuta :) Nyt vaan piti fiilistellä joulun aikaa, koska on ihanaa laulaa väärillä sanoilla joululauluja eläinten ja armaan kanssa, sekä ottaa tanssiaskelia aamutakki lepattaen.

Minäminäminä.

Oli tosi kiva lukea Iidan tekemä "50 asiaa minusta" sen blogissa, joten vien törkeästi idean ja teen samanlaisen. Laitan sekaan myös kuvia, kun tänään otin ihan itse itsestäni self-portrait -henkisiä kuvia joulun kunniaksi. Onhan blogi ollut jo täynnä eläinkuvia, niin juhlistan nyt omaa komeuttani kuvien kera. Eli 50 asian maraton alkakoon!

1. Minua on sanottu Hekeksi jo tarhaikäisestä saakka.
2. Lempieläimeni on tapiiri (yllättäen).
3. Koko äidin suku on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta ja isän puoli on helsinkiläisiä, joten olen puoliksi pohojammaalainen ja opin äidiltäni kiroamisen jalon taidon.
4. Inhoan ja pelkään palovammoja yli kaiken.
5. Minulla on luonnostaan tummanruskea tukka, joka ei kuulemma sovi minulle.
6. Uhkasin pienenä alkaa hovinarriksi isona.
7. Olen asunut vuoden Jurvassa ja se oli elämäni paskin kokemus.
8. ...Opiskelin siellä sen vuoden ajan kuva-artesaaniksi, mutta oli sekin ihan väärä ala, koska haluan tehdä isona jotain, jossa saa ajatella omilla aivoilla.
9. Minulla on kauhian pienet jalat, kädet ja korvat verrattuna muuhun ruumiiseen.
10. Inhosin kissoja 15-ikävuoteen saakka, nyt niitä on kaksi enkä halua olla koskaan enää ilman kissoja <3



11. Minulla on ollut lemmikkinä ötököitä ja tulee varmasti olemaankin. Keräsin niitä jo pienenä ja edelleenkin pidän niitä aika uskomattomina luonnon luomuksina, vaikka muiden mielestä ne olisi rumia.
12. Kun olin joku 12-14v., niin minulla oli 40 hamsteria.
13. Lempibändini on Faith No More, lempiartistini Mike Patton ja minulla on niskassa tatuointi, joka on yhden japanilaisen (tosi hyvän) bändin erään cd-kannen logo.
14. Otin ensimmäisen tatuoinnin ollessani 14v., äiti kannusti vieressä ja jännitti perhanasti!
15. Piirsin pienenä ihan koko ajan, mutta Jurvassa meni maku siihen hommaan, kun joutui tekemään sitä liukuhihna-työskentelynä. Olen kyllä yrittänyt aloittaa uudestaan.
16. Haluaisin osata askarrella, mutta olen oikeasti tosi huono siinä :D
17. Tykkään kovasti perheestäni, vaikka olikin ensin hankala lähentyä isän kanssa äidin kuoleman jälkeen, mutta isä ja mummo on ihanimpia.
18. Äitini oli paras ystäväni, vaikka oltiin ihan erilaisia. Hoidin äitiä kaksi vuotta kotona, kunnes hän menehtyi.
19. Olen seurustellut ensi maaliskuussa kaksi vuotta Jeren kanssa, joka on oikea kultakimpale ja maailman rakkain <3
20. Olen ainoa lapsi ja olen aina haaveillut sisaruksista, joita olisi voinut pienenä hakata ja isona tykätä.



21. Katson kamalat määrät elokuvia ja sarjoja, usein Jeren kanssa, mutta harrastin sitä myös ennen kuin tiemme kohtasivat. Se on vähän niin kuin harrastus.
22. Kuuntelin teininä japanilaista musiikkia ja minusta ne visual-miehet oli siistejä. Nykyään onneksi tiedän paremmin, että hyi ei.
23. Kärsin paniikkihäiriöstä, sosiaalisten tilanteiden pelosta, julkisten paikkojen pelosta ja yleisestä ahdistuksesta. Ne on puhjenneet kolmesti, mutta nyt saan onneksi syödä lääkettä vuosikausia ja selviän näiden asioiden kanssa.
24. Inhoan siivoamista, mutta teen sitä pakon edessä. Tykkään siisteydestä, mutta inhoan tavaroiden siirtelyä ennen sitä kivaa jynssäys-tilannetta.
25. Muhin suihkussa yleensä yli puoli tuntia, mutta ei kerrota kenellekään. Siellä on vaan niin ihanan lämmin ja märkää.
26. Inhoan pullaa ja omenapiirakkaa. En syö leivoksia oikein muutenkaan, ellei ne ole donitseja.
27. Addiktoidun helposti eri ruokiin ja juomiin. Joskus söin vain kana-kolmiovoikkareita, joskus vain mansikkajogurtti-muromysliä ja nykyään kaapissa on pakko olla mehukatti-hedelmämössöä aina.
28. En juo alkoholia ollenkaan.
29. Tykkään neitijutuista, eli meikeistä, koruista ja vaatteista. Jos olisi liikaa rahaa, niin tarvisin 60-neliöiden krääsähuoneen niille. Kuitenkin meikkaan ehkä kerran viikossa, en tuhlaa kaikkia rahoja vaatteisiin ja yleensä näytän rekkamiesnaiselle.
30. Innostun herkästi, mutta stressaan vielä herkemmin ties mitä turhuuksia. Onneksi sentään osaan kans ilahtua ikihyviksi yhtä turhista asioista.



31. En ole koskaan matkustellut, olen käynyt vain luokkaretkellä Norjassa kääntymässä sekä laivalla Ruotsissa ja Virossa.
32. Äiti osteli minulle lemmikkejä, kun olin ihan pieni. Se käytti minua tekosyynä, että "Heke haluaa sheltin, Heke haluaa kissan, Heke haluaa akvaarion..." :D Maksoin 3-vuotiaana koirastani puoli miljoonaa, kun haettiin sheltti, eli ojensin kasvattajalle 50 penniä.
33. Äitini oli ammatiltaan eläintenhoitaja, valokuvaaja ja laborantti. Jos vielä innostun labrapuolesta, niin oltaisiin ihan samiksia, vaikka luonteiltamme oltiin ihan eri planeetoilta.
34. Olen raksamiehen tytär, eli osaisin tehdä ihan itsekseni pintaremontin asuntoon ja olen ihan ylpeä siitä.
35. Ikuisuushaaveitani on poreallas, vaahtokylpyamme, höyrysuihku ja yksityinen hieroja (joka tulisi vaikka keskellä yötä hieromaan datausniskan kuntoon).
36. Pystyn nukkumaan ihan älyttömiä määriä, joskus jopa 20h vuorokaudesta.
37. Tykkään valokuvata eläimiä ja ihmisiä. Haluaisin olla ammatiltani se tyyppi, joka perse pystyssä kökkii kamalassa säässä viidakossa puskassa räpsimässä kuvia harvinaisesta ötökästä national geographicille. Muttei taidot taida riittää niiku ikinä, koska valokuvaus on vaan harraste enkä ole erityisen hyvä siinä.
38. Osaan kirjoittaa runoja tosi hyvin, mutta inhoan runoja. Siksi ne on aina silkkaa komediaa.
39. Olen kiltti ja naiivi, joskus se harmittaa, mutta joskus on ilahduttavaa olla tyhmempi ja yksinkertaisempi kuin muut.
40. En suutu lähes koskaan ja jos suutun, niin en korota ääntäni vaan hymyilen ja menen muualle mököttämään.



41. Juon kaikkina muina vuodenaikoina paitsi kesällä koko ajan vaniljateetä tai vaniljakappussiinoa.
42. ... Inhoan kesää, ellei ole pilvistä.
43. Puhun eläimille ihan kuin ne tajuaisivat jotain, keksin niille lauluja ja tykkään niistä vähän liikaa. Ne on ihana lisä elämään, koska niiltä saa aitoa rehellisyyttä ja aitoja tunteita.
44. Vaikutan irl tylyltä, koska olen se hiljainen, joka tarkkailee taustalla ja antaa show-miesten/naisten olla äänessä.
45. Minusta kauneinta taidetta on sarjakuvat, varsinkin jos niistä tehdään vähän enemmän vaivalla tauluja ja teoksia. Ah se tussaaminen ja dramaattisuus!
46. Lempielokuvani on Terminator 2. Tykkään Alien-elokuvista sekä action-elokuvista, joissa on legendaarisimpia bodareita pääosissa. Katson myös paljon lasten elokuvia ja animaatioita.
47. Inhoan animea ja mangaa, paitsi yksi animesarja on hyvä, jossa kissa seikkailee ja ne jaksot kestää ehkä 3min. Oliskohan Chii:n seikkailut tai vastaava.
48. En ole sivistynyt ja yleistietoni on aika kehnoa.
49. Lempiruokani on Hesen kanasalaatti kahdella paprikamajoneesilla.
50. Haluaisin isona perustaa rehdisti hyvän eläinkaupan, jonka omistaisin ja jossa eläimillä olisi jo liikkeessä tarpeeksi hyvät tilat. Tai sitten haluaisin olla maskeeraaja teatterissa tai tehdä maskeerauksia zombie-elokuviin.




... Siinä tulikin paljon faktaa. Kyllä sai hetken aikaa miettiä, mutta kivoja tämmöset on kuitenkin.

Sen verran uppausta, että tänään hain vihoviimeiset jouluhommat kyliltä ja nyt sitten tursuaa aivoista ihan kokonaan jouluhönpötykset, en tasan lähde enää etsimään yhtäkään lahjaa. Ellei tule jotain ihan liian superia mieleen. Olen säästellyt lahjoja, että saan pakata ne hyvissä fiiliksissä, koska rrrrakastan paketoimista. Ehkä huomenna paketoin nyt sitten loput miljoonat lahjukset ja nautin siitä täysin rinnoin. Ja aatonaattona menemme mummolaan, jossa syödään (kai) ja jaan kaikille lahjat. Toivottavasti on ihan kivat small talkit, mummo hyvässä kunnossa ja olisi ihkua, jos Jerekin pääsisi paikalle. Meillä on niin pieni ruppana perhe, että tommonen pieni lisäys avekkina kelpaa meidän juhlimisiin. :)

Lavastettua joulumieltä 2010.

Ei tässä oikein mitään jännää asiaa, ajattelin vaan laittaa äsken otettuja joulukuvia jakoon. Oli hieman hankalaa saada rottia asettumaan söötisti, mutta Luumu ja Limppu (haskit) on kyllä semmosia luontaisia malleja. Uusin tulokas Lanttu ei vielä oikein uskaltanut. Hain eilen synttärilahjaksi itselleni kolmannen rotan, jonka nimesin Lantuksi. Hän on myös kaunis leidi :)











Ja pari kulissi-kuvaa, jotka eivät onnistuneet ihan niin kuten piti....









Täytin siis vuosia eilen, kun oli 16.12. Oli ekaa kertaa synttäri"juhlat" sitten sen, kun täytin aikoinaan 8 vuotta. Menin mummolaan pullakahville, jossa olivat myös isä vaimoineen. Ei siinä nyt mitään sen suurempia juhlia ollut, syötiin bebe-leivokset ja joulutortut. Ja sitten sain ps3:n, jonka olin paria päivää aikaisemmin itse roudannut kassalle saakka ja piti nyt sitten kuitenkin vastaanottaa se vasta oikeana päivänä ;) Koristelin kans joulukuusta enemmän, nyt se on kunnon 3D-elämys. Niitä palloja on älyttömät määrät ja laitoin sitten sen latvatähden tukkaani kiinni, sopi siihen tukkaan paljon paremmin kuin lepruun muovikuusen latvaan. Juonittiin ja jeesusteltiin, kunnes iski ihan ankara väsymys ja piti mennä kotiin koisimaan. Ihan hyvät kestit oli, vaikka bebet maistuukin silkalta sydäriltä!

Ostin kans eilen kangasta rotille ja itselleni kaupasta. Ja vielä huomenna tarvii hakea YKSI lahja-asia. Kai. Toivottavasti enää vain yksi. Meinaa tulla kohta korvista shoppaaminen, kun tuntuu siltä ettei lahjamäärä mahdu minnekään kassiin :D



Mut noi rotat oli kyl aika hyvä lahja, vaikka ostinkin itse itselleni <3 Bui.

Joulun lapset.

Kävi vähän ihmeellisesti, että vaikka joka vuosi tietää joulun ja synttäreiden lähestyvän, niin ne silti yllättää. En tiedä mikä siinä on, mutta yksi syy lienee se, että viimeiset kolme päivää on ollut jotenkin... En nyt sanoisi ihan täysin euforiassa, mutta ei kovinkaan kaukana siitä.

Jere tuli pitkästä aikaa kylään ja oli täällä muutaman päivän. Nukahdin pari kertaa siihen, kun makasin Jeren kainalossa ja se soitatti hempeää jazzia sekä sateen ääniä sekä takkatulen ääniä. Simahdin vaan autuaasti ja toinen sitten viekussa jatkoi musan soittamista samalla, kun röhkin sikiunessa. Ja tänään me herättiin klo 12, mutta käännettiin kylkeä ja lopulta piti kömpiä ylös kahdelta. Se oli vähän huono juttu, mutta toisaalta en muista milloin olisin nukkunut noin hyvin ja noin pitkiä yöunia. Ja katsottiin miehisiä elokuvia ja muutenkin nautin olostani suunnattomasti.

Viime perjantaina tuli viestiä, että rotat pääsisi kyydillä Helsinkiin saakka. Lauantaina aamulla sitten aikaisin piti olla Pasilan asemalla ottamassa vauvoja kyytiin, kun ne olivat tulleet autolla messukeskukseen saakka, kun joku flikka meni koiranäyttelyyn. Olisi tehnyt itsekin mieli mennä katsomaan sinne ne koiratanssit, mutta jätin kuitenkin väliin, koska ei viitsinyt rottien kanssa jäädä sinne pyörimään. Oli kyllä vähän mystistä, kun oikeastaan kohteliaisuus-syistä kysyin, että voinko jotenkin vähän korvata sitä, että tyttö toi rotat samalla kyydillä Helsinkiin, kun meni messariin. Sitten töräytti, että haluaisi 20e siitä. Vähän leuka kävi maassa, että ohops kylläpä on vissiin vaivalloista laittaa kaksi rotanpoikasta autoon mukaan, kun on muutenkin ajamassa ohi. Noooo, siinä vaiheessa piti vaan kakoa, notta "oke" ja maksoin tänään sitten tuosta ylihintaisesta kyydistä sen mitä vaadittiin. Tällein välipointtina, etten itse pyytäisi tuollaisesta mitään hintaa, jos olisin muutenkin menossa ja jos joku haluaisi jotain maksaa, niin pyytäisin ehkä suklaalevyn tai limukkapullon :P Mut rotat kuitenkin saapui turvallisesti ja on ne hintansa väärti!

Pullaposki on Jeren nimikkorotta, en ole keksinyt niille vielä oikeita nimiä. Pullaposkella on vaan isommat posket ja on muutenkin pyöreämpi, sekä paljon ujompi. Se kuitenkin alkaa jo tottua hajuuni ja tuntee olonsa kohtuullisen turvalliseksi seurassani. Muuten maailma vielä jännittää, mutta kyllä se siitä. Vauvat on aina vähän ujoja ja palasaippuoita, mutta nuo on kyllä käsiteltyjä ja ihania ystäviä.

Pullaposki vähän sohvalta yritti tulla hihaan pakoon sekä hyppi syliinkin pari kertaa, koska oli hieman jännittävää olla ilman Hekeä sohvalla vain siskon seurassa:






Siloposki rohkeasti moikkasi kissaakin ja tutkisteli sohvaa. Oli kyllä vähän korvat höröllä, kun kamera räpsyi ja nenä tutisi, kun oli hassuja hajuja:





Ensimmäiset kuvat siis vauvoista, ei mahtiotoksia, mutta kaikki nyt saa tietää miltä tytöt näyttää. Ne on mahdottoman kauniita ja voisin katsella niitä tuntikausia. Ne nukkuvat usein orrella päällekkäin eivätkä ole tainneet kuin kerran nukkua mökissä. Kai se on hauskempaa nukkua korkealla ja tarkkailla maailmaa, onhan täällä koira ja kaksi kissaa mitä toljottaa. Niin ja yksi Heke, joka laittaa huulia kaltereiden välistä pussatakseen. :D Ja kotoisa ääni, kun ne juo juomapullosta ja kotoisa olo myös, kun ne mönkii hihassa. Olen iloinen siitä, että uskaltauduin ottamaan rottia, vaikka viime kerralla kävikin tukkurottien kanssa huonosti. Mutta kaipasin niin kovasti vaan tommosia pieniä karvapalloja elämääni, koska rotat on parhautta. Kesällä täytyy vielä vähän tökkiä suksisauvalla ympäriinsä, että saiskohan Saksasta poskipussirottia, koska siinäpähän olisi minulle projekti, jonka kanssa säätäisin vuosikausia!

Koska olen nyt nukkunut autuaasti, niin ajattelin huomenna olla hereillä. Näen isäpappaa ja sitten voisin suunnitella viimeiset lahjaostokset. Olisi pari juttua vielä mielessä. Ja synttärit on kahden päivän päästä, joka järkyttää vähän, koska muistan aina olevani 16v. Niin se aika menee, mutta jostain syystä en taida kasvaa enempää, vaikka ikää tulee lisää. Ajattelin, jos synttärinä menisi syömään sushia tai tekisi jotain muuta mukavaa, mutta näkee sitten. Isäpappa haluaa ostaa jonkun synttärilahjan ja kai me mennään hakemaan PS3 sitten jossain vaiheessa, että pääsen pelaamaan kuin kunnon nörtti. Ei siinä, olen haaveksinut siitä vekottimesta jo vaikka kuinka kauan :))) Ja keskiviikkona uhkasin myös herätä, koska inspiroituneena bussikammon osittaisesta voittamisesta voisi mennä jättimäiselle kirppikselle tekemään pari löytöä. Siellä on viikonloppuisin ruuhkaa, mutta keskiviikkona saattaisi olla sopivan väljää ja saattaisi löytääkin jotain oikein mukavaa.

Juhlimme myös keskiviikkona sitten sitä, että koira pääsee taas pitkille lenkeille \o/ Sen flunssa parantuu hyvin ja on jo vähän energiaa pullollaan, kun joutunut pian viikon olemaan levossa. Mutta hysteerisenä omistajana en ole uskaltanut vielä lenkittää kunnolla, koska se kuulosti niin pahalta se yskiminen. Mutta nietosjuhlat alkavat siis kans tällä viikolla, toppahousut jalkaan ja sitten voi rämpiä hyvin.

Mikäs tässä joulua odotellessa. Voisi vaikka ostaa valkoisen muovikuusen ja ripustaa siihen konvehteja. Saattaa olla, että kuusi sitten kaljuuntuu mystisesti, mutta ei kai siinä mitään. Olishan se jotenkin jouluista, mutten vielä tiedä jaksaako tehdä kotiin sen suuremmin mitään jouluhommia. Jos opettelen tekemään vaikka perunalaatikon, niin sitten olen jo aika joulutonttunen.

Mutta tästä on hyvä jatkaa eteen päin, toivottavasti tämäkin viikko sujuu hyvin ja olisi sopivasti äksöniä.

On lunta tulvillaan...~

Kiitos, kiitos, kiitos. Kiitos siitä, että saatiin Helsinkiin kamala lumimyrsky ja hirveät kasat nietoksia. Enkä ole nyt edes sarkastinen! Postissa tuli juuri sopivasti upeat kultaiset lumikenkäni, niin on kiva kahlata tuolla. Harmillisesti vaan rouvaskoira sai kennelyskän suurien nietoksien aikaan, niin ei voida mennä pitkille lumilenkeille :c Koen huonoa omaatuntoa siitä, että sen pitäisi olla "liikkumatta" vielä joitakin päiviä, tuurilla jopa viikon verran, että olisi tervehtyminen ihan varmaa. Kennelyskä kuulosti ihan kamalalta ekoina päivinä, nyt se jo hellittää, mutta en uskalla ottaa riskiä tuollaisen nietoskoiran kanssa, että kehtaisin päästää sen kaahaamaan. Me kävästään siis vaan vessassa pihalla, koska hysteerinen omistaja ei halua pahuuksia koiran keuhkoihin. Mut silti on ollut vähän Bissen pakko hypähdellä itsensä kokoisiin nietoksiin kylpemään :D Toivottavasti paranee pian, niin voidaan tehdä lumienkeleitä sen kanssa tuolla!



Itsenäisyyspäivän vietin mummon kanssa, mentiin koiran kanssa sinne muhimaan. Menin lähinnä kyllä sen takia, että olen siellä hyödyksi, kun mummo käväsi silmäleikkauksessa. Tai jossain laseroinnissa. Oli kyllä mukavaa, koirakin nautti olostaan ja onneksi malttoi jopa pötkötellä kanssani, kun sitä yskitti liiallinen riemuidiootteilu. Juoruttiin hyvin mummon kanssa, syötiin itsenäisyyspäivänä joulutorttuja ja arvostelin kättelijäisten asuja niin kovasti, että oli melkein kurkku käheänä :D Ja tein perinteiset, eli aloitin katsomaan Tuntematonta Sotilasta ja nukahdin kesken kaiken. Koira koisi saman peiton alla ja sekin kuorsasi niin kovaa, ettei me molemmat varmaan ymmärretä laatuelokuvien päälle. Ja mummolassa oli ihanat jouluvalot ja yöllä pihalla ei kuulunut _pihaustakaan_. Tiedättekö, kun kuulee hiljaisuuden? En tiedä mitään rentouttavampaa kuin sen, että on pihalla ja tuntuu kuin aika olisi pysähtynyt hetkeksi. Haluaisinko edes muuttaa myös Vuosaareen, kun täällä ei ole koskaan tarpeeksi hiljaista. Tosin, kai siihen hiljaisuuteenkin sitten tottuisi ja arvostus vähenisi vuosien mittaan. Mahdollisesti.

Olen myös ollut ihan hyvä tonttu, olen ostanut jo paljon joululahjoja. Myös itselleni :D Piti tilata yksi paita ja sitten kans tosiaan uudet talvikengät. Lupaan kuvata ne kengät, koska ne on ehkä hauskimmat ikinä. Kaksi ihmistä jo kylillä kyseli, että mistä olen ne hankkinut. Mutta täytyyhän sitä itseänsä hemmotella, varsinkin, kun on tullut bongailtua hyviä tarjouksia. Ja mummo saa tänä vuonna niin paljon lahjoja, ettei se jaksa edes kaikkia avata! Ihana mummo, se ansaitsisi paljon enemmänkin. Ja Jerekin saa ihan kivoja lahjoja, tai no, toivottavasti ne on myös sen mielestä kivoja. En uskalla paljastaa vielä mitä olen ostanut, koska se saattaa vakoilla blogia... ;o Isälle on vaan mahdottoman hankala keksiä mitään, annoin sille jo itsenäisyyden kunniaksi kuubalaisen sikarin. Mutta mitä haluaa keski-ikäinen mies, jolla on jo kaikkea? Se saa lapas-kynsikkäät, koska tupakoi, mutta mikä olisi joku semmonen... oikein huima lahja?



Ja Louis on kunnostautunut ja yrittänyt syödä lahjapaketteja auki. Se ei vaan tiedä, ettei niissä ole vielä sille paketoituna mitään. Se saa avata pakettinsa vasta aattona :) Ja omistaja vielä miettii, että mitkähän olisi elukoille parhaat lahjat.

Ainiin! Olen varannut ja varausmaksanut itselleni kaksi eläinvauvaa. Kamala ikävä jo nyt ja vauvakuume, mutta vauvat on vielä Porissa. Toivottavasti ne saisi sieltä kuljetuksen ensi viikolla tai jopa tällä viikolla, koska haluan jo pussata niitä hirveästi. Iski kamala rottakuume ja koska gambialaisten poskipussirottien kasvattajat olivat kaikki lopettaneet kasvatuksen Ruotsissa, niin "tyydyin" tavallisiin kesyrottiin. Niissä on vaan se huono puoli, että elävät sen pari vuotta, kun taas ne gambialaiset jättirotat porskuttaisi 7-vuotiaiksi. Noooo, mutta kesyrotat on ihania. Kaksi kaunista tyttöä meille kotiutuu toivottavasti pian ja jos innostun, niin vien toista näyttelyihinkin :) Ja sitten saattaa kotiutua EHKÄ kolmas seuraavasta poikueesta, muttei vielä tiedä.

Tässä linkit tyttöjen kuviin, en kehtaa anastaa kuvia kasvattajalta, joten ovat linkkejä tämän kotisivujen kuviin:

Laikkukylkinen tyttö.

Silokylkinen tyttö.

Ja kyllä ne on mahdottoman nättejä <3



Jatketaanpas ny sitä sängystä kuikuilua, kun siinä me ollaan hyviä!